Tekijä on Suicine
Nukahda kirkkauteen
Mitä tarkoittaa kirkas mieli? Asian ymmärtää ehkä jos miettii, mitä on sumea mieli. Kun mieli on sumea, tietoisuuden peittävät häiritsevät asiat kuten levottomana laukkaavat ajatukset, ahdistusta tai ankeutta aiheuttavat tunteet kuten ärtymys, tuohtumus, viha tai takertumisen ja kiinni pitämisen aiheuttama menetyksen harmitus tai tuska. On selvää että tällaisten asioiden vallassa mieli ei voi kauhean hyvin ja on vaikea löytää levollisuutta ja levätä oman mielen rauhassa. Bön-buddhalaisuudessa ajatellaan mieltä sumeuttavien asioiden olevan kuin tummia pilviä kirkkaan taivaan edessä. Taivaan sininen kirkkaus on aina läsnä, kun pilvet haihtuvat pois mielen viisauden tuulen puhaltamina.
Unissa sumeus korostuu, koska silloin mielessä ei ole yleensä tietoisuuden häivääkään, vaan se on täysin unikuvien, toisiinsa johtavien mielleyhtymäketjujen ja voimakkaiden tunteiden vallassa ja heiteltävänä. Tuomalla mieleesi ja uniisi kirkkautta, alat vähitellen katkaista tällaisen epämukavan elämänpyörän vaikutusta elämääsi.
Bön-buddhalaisuudessa kirkkaus on tyhjyyden vertauskuva. Mitä tarkoittaa tyhjyys? Buddhalaisen ajattelun mukaan kaikki asiat ovat pohjimmiltaan tyhjiä, vailla omaa pysyvää olemusta. Esimerkiksi käsite puu voi vaikuttaa selkeältä ja kaikki meistä tietävät mihin sana viittaa ja mitä se tarkoittaa. Kuitenkin jos aletaan etsiä puun peruskäsitettä, sitä ei voi löytää. Voimme pilkkoa puun osiin: lehdet, oksat, runko, juuret. Pilkkomista voidaan jatkaa kunnes meillä on jäljellä vain silppuja ja muutama lastu. Missä vaiheessa lastukasa muuttuu puuksi? Tarkkaa rajaa ei voi löytää. Onko pensas puu? Puu saa merkityksensä myös tavasta jolla se on yhteydessä muuhun maailmaan. Se voi tarjota pesän linnuille, ravintoa ötököille, elinkeinon, kauneutta tai poltto- tai rakennuspuutta ihmisille. Puu ei ole olemassa yksin erillään ja itsenäisenä. Se saa merkityksen vasta kun erotteleva mielemme nimeää sen.
Usein käytetty vertaus todellisuuden unen tai illuusion kaltaisesta luonteesta on kangastus tai sateenkaari. Kun katsot kangastusta näet veden väreilevän auringossa. Jos lähdet etsimään vettä, et löydä sitä. Tiedämme fysiikan lakien perusteella, että illuusio veden väreilystä syntyy, kun kuuma ilma väreilee ja valo kulkee sen läpi heijastaen taivasta, kuin se olisi vettä. Tiedämme kangastuksen illuusioksi, mutta silti havainto väreilevästä vedestä jää. Samoin näemme maailmassa asioita, koska mielemme on tottunut luokittelemaan ja erottelemaan todellisuutta. Todellisuudesta itsestään tällaisia rajoja ei kuitenkaan löydy. Voimme harjoittaa mielemme ja tunteemme vastaanottamaan todellisuuden ilman tällaisia rajoja ja kokea sen suoraan. Buddhalaisuudessa sitä, ettei tiedä kangastusta illuusioksi, vaan luulee sitä oikeaksi vedeksi, kutsutaan tietämättömyydeksi. Tietoa kangastuksen todellisesta olemuksesta sanotaan esimerkiksi oivallukseksi, havahtumiseksi tai valaistumiseksi. Tällaista samanlaista tietämistä voi soveltaa omaan suoraan kokemukseensa ja tapaansa vastaanottaa maailma ja omat reaktionsa.
Tällainen käsitteellinen ajatusleikki saattaa tuntua kaukaa haetulta, mutta entä jos leikit saman leikin esimerkiksi henkilöön joka suututtaa sinua. Tai lievään ahdistuksen tunteeseesi? Entä omaan minä-tunteeseesi jota suojelet, ja joka huolehtii tulevaisuudesta tai murehtii menneisyyttä. Entä jos nämä kaikki on vain oman mielesi luomia käsityksiä vailla todellista ja itsenäistä olemassa oloa. Mitä tapahtuu ahdistuksellesi, huolellesi ja murheellesi? Entä jos niitäkään ei pysty löytämään, kun niitä tarkastelee läheisesti ja pilkkoo osiin kuten puun käsitteen? Buddhalaisuuden mukaan, kun mieli lopettaa erottelemisen, jää jäljelle puhdas ja nautinnollinen olemassa olon tunne, jossa ei ole erillistä havaitsijaa tai ketään, joka kärsisi. Buddha kertoi kuinka tällaiseen olemisen tapaan päästään kun oli ensin itse oivaltanut asian.
Kirkkauden tuominen mieleen tarkoittaa luopumista mieltä sumentavista asioista. Se tapahtuu tuomalla avoin kirkas huomio omaan kokemukseen ja erityisesti sisäisiin reaktioihin ja antamalla niiden hiipua tyhjyyteen, mistä ovat nousseetkin. Kun tähän keskittyy ja sitä harjoittelee koko olemuksellaan, voi alkaa vähitellen huomata että oma olemassaolo ei olekaan tyhjää, vaan se on täynnä kirkasta tietoisuuden valoa ja läsnä oloa. Buddhalaisuuden tyhjyyden käsite ei ole siis nihilistinen, kaiken kieltävä, vaan tarkoitus on osoittaa syvempään olemassa olon tapaan mielen pinnan liikkeiden alapuolella.
Unijoogassa tällaisen kirkkauden symbolina voi käyttää kirkasta valkoista valoa, joka kuvitellaan otsachakraan kolmannen silmän alueelle kulmakarvojen väliin. Valon ja kirkkauden annetaan täyttää koko olemus ja nukahdetaan tähän kaiken sumeuden hälventävään kirkkauteen.
Parasta mielen kirkastamisharjoitusta on syvä meditaatio jossa mielen ja ajattelun liike hiljenee ja tyyntyy, kunnes pystyy vain olemaan hiljaa paikallaan ja levätä mielen rauhassa. Bön-buddhalaisuudessa tällaista mielen keskittävää ja hiljentävää harjoitusta kutsutaan Shiné-meditaatioksi. Sitä voi alkaa harjoitella paperille painettuun A-tavuun keskittymällä tai jollakin muulla tavalla joka auttaa sinua keskittymään, olemaan läsnä ja rauhoittamaan mielesi.
Yöharjoitus etenee saman kaavan mukaan kuin edelliselläkin kerralla:
1. Tee valmistelevat harjoitukset jotka sopivat sinulle. Rauhoitu yöhön jo hyvissä ajoin.
2. Päätä seurata unissasi kirkkauden vaikutelmaa
3. Nukahda sulautuen kirkkauteen esim. kuvittelemalla otsan alueelle kirkkaasta valosta tehty valopallo (tigle tiibetin kielellä). Sulaudu tähän kirkkauden valoon nukahtaessasi. Voit koittaa pitää tietoisuutesi hereillä ja valossa ja seurata omaa nukahtamisprosessiasi. Pystytkö huomaamaan millä hetkellä kehosi nukahtaa?
4. Muistele ja kertaa unesi kun havahdut. Löytyykö niistä kirkkautta ja selkeyttä vai ovatko unesi sumeita ja levottomia?
5. Elä uudestaan muistamasi uni läpi kuin näkisit sen uudestaan, tällä kertaa mielen kirkkaudesta käsin.
6. Nukahda uudestaan kirkkauden harjoitukseen.
7. Onnittele itseäsi ja koe syvää tyytyväisyyttä jokaisesta edistymisaskeleesta unijoogaharjoituksessasi viimeistään aamulla.
8. Aseta mielesi päiväharjoituksiin herättyäsi.
